Love and rumours ~Osa 6~

Oli viiminen viikonloppu ennen kesä lomaa. Enää pari päivää vapauteen. Sanotaan aina, et kevät on muutosten aikaa, mulle se on ainaki ollu: ennen kukaan poika ei ollu edes vilkassu  muhun, ja nyt mulla oli jopa mahis Zaynin kanssa. Tää kaikki tuntu jotenki vaan niin uskomattomalta, ihan ku unelta, josta joku päivä vaan herää todellisuuteen.

Nyt Sarah oli meillä yökylässä ja me oltiin tottakai, tavalliseen tapaan, tekemässä suklaa keksejä. Niistä tuli aina hyviä, ja me syötiin niitä aina mahat täyteen. Tää sai mut ajattelemaan lopulta, et vaikka mikään ei onnistuskaan Zaynin kanssa, mulla olis aina Sarah mun parhaana ystävänä. Niin sen kuuluki olla.

"Hommasiks sä kaikki tarvittavat jutut illaks?" mä varmistin Sarahilta.

"Joo, tottakai! Popparit, linsaa ja uus romanttinen komedia." Sarah sano.

"Kuulostaa siis täydelliseltä!" mä sanoin ja me kikatettiin yhessä.

Meidän pyjama bileet saatto kuulostaa aika tyypillisltä kaikesta päätellen, mut kuitenki meillä oli paljon omia juttuja, jotka poikkes tästä kuvasta. Me ensinnäki nukuttiin näin kesällä teltassa, jossa varmasti ne teini leffojen sankarittaret ei varmasti uskaltais nukkua. Kaiken lisäks me oltiin jo aivan liian vanhoja hiusten letitykseen. Joka tapauksessa meillä oli meidän omat perinteet.

Kaiken Zayin miettimisen aikana mä tajusin, et olin laiminlyöny Sarahia aika pahasti, mut parhaassa ystävässä on se hyvä puoli, et se ymmärtää tällaset jutut. Sitä paitsi Sarah oli ainoastaan vaan ilonen mun puolsta. Mä useasti ihmettelen, ettei Sarahilla oo poikaystävää: se on tosi nätti vaaleine pitkine hiuksineen ja jään sinisine silmineen.

Ku keksit oli valmiit ja ilta alko mennä pitemmälle me mentiin Sarah kanssa telttaan: siellä me voitas puhua ilman, että mun vanhemmat tulis valittamaan volumesta. Mulla oli sitäpaitsi paljonki kerrottavaa mun Zaynin tilanteesta. Kaiken keskellä me ei oltu ehitty puhua vielä siitä, mitä oli tapahtunu sillon Brianin pihalla.

"No niin, kumpi alottaa?" Sarah kysy. Tarkottaen, että kumpi kertoo ekana fiiliksistään.

"Mä vaikka: mulla onki kerrottavaa, Zayniin liittyen." mä sanoin vähän kermostuneesti.

"No, anna tulla!" Sarah sano kannustavasti.

"No, meiän luokan Brian asuu tässä lähellä, ja Zayn oli sen kanssa pihalla, ni mä sain puhuttua sille..." mä alotin.

Mun oli mietittävä, et miten jatkasin.

"Ja se muiti vielä meiän sopimuksen rannalle menosta kesällä ja tällei. Ei oikeestaan muuta." mä sanoin.

"Mahtavaa, et teillä menee hyvin! Teistä tullee niin kaunis pari!" Sarah hihku.

"Äläpä nyt vielä innostu! En oo yhtään varma vielä mistään..." Mä sanoin.

"Pyh! Turhaa sää arastelet! Iske kiinni vaan!" Sarah huus innostuneena.

Mä alotin samantien tyyny sodan. Sen jälkeen me vaan maattiin raukeina teltan lattialla. Jos nyt mun ja Zaynin jutusta tulee jotaki, ni toivon tosiaan, et mulla ja Sarahilla tulee silti olemaan tälläsia hetkiä tulevaisuuessaki. Kaverit tulee aina ekana. Sarah oli antanu mulle tukea koko tässä Zayn jutussa, ja olin sille siitä tosi kiitollinen.

"Voinko mä nyt kertoo yhen jutun?" Sarah kysy hymyillen.

"Kerro ihmeessä! Nyt on sun vuoro puhua." mä vastasin.

"No... Mullaki on nyt kevättä rinnassa, ja..." Sarah alotti.

"Annas ku arvaan: Darren?" mä keskeytin.

"Ei." Sarah sano hymyillen.

"Landon?" mä kysyin.

"Ei." Sarah vastas.

"Jaiden?" mä kysyin.

"Ei ees lähelle." Sarah vastas nauraen.

"No, kuka sitte?" Mä kysyin kans nauraen.

"Brian." Sarah sano ujostellen.

"Oikeesti?! Tää on ihanaa!" mä hihkuin ja hyppäsin halaamaan Sarahia.

En ollu koskaan nähny Sarahia noin ujona. Siitä mä osasin jo arvata, et se oli tosissaan iskeny silmänsä Brianiin. Ne oliski itte asiassa täydellinen pari, ku tarkemmin ajattelee. Kumpiki on pohjimmiltaan samanlaisia. En vaan pystys koskaan näkemään Briania sillä tavalla, olinhan mä tuntenu sen pienestä asti.

Loppu ilta me puhuttiin kaikesta mahollisesta: pojista, julkkiksista elämästä ylipäätänsä... Välillä Zayn pyöri mun päässä, koska en voinu mitään mun jännitykselle, joka tulis tulevina päivinä varmasti vaan lisääntymään. Toivoin vaan ajan kuluvan vähän nopeemmin, jotta mä voisin päästä jo vähän luontevammaksi Zaynin seurassa.

Mä ootin itteasiassa monia asioita kesältä: Sarahin kanssa hengailua, uintia, kauniita ilmoja, vapautta, mut ennen kaikkea sitä, et voisin rauhassa tutustua Zayniin: ilman muitten katseita ja spekulointia. En kuitenkaa haluu sen jäävän vaan kesä romanssiks, mutta vaan aika näyttää. Kaikesta huolimatta mä halusin muistaa tän tulevan kesän.