Hetken kuluttua...
(Liam kertojana)
Mä en jotenki pystyny vielä käsittään tätä: musta tulis isä. Tai siis, jos Penny haluaa pitää lapsen. Mun omasta mielipiteestä en ollu vielä yhtään varma. Tiesin vaan yhen asian: mä tukisin Pennyä, mitä se ikinä päättääkään tehä. Vaikka se tarkottaiski, että musta tulee isä 19- vuotiaana, mikä ei kyllä alun perin ihan kuulunu suunnitelmaan.
Mutta ehkä elämässä on vaan otettava se. mitä sulle annetaan ja elettävä sen mukana. Ikinä ei voi olla varma, et mitä tulee tapahtumaan. Jos me todella Pennyn kanssa tehään tää ja ruvetaan vanhemmiksi, ni tottakai tuun rakastaan sitä lasta täydestä sydämestä. Onhan se kuitenki mun verta ja lihaa.
En oikeestaan tienny yhtään, mitä mä tulisin kertomaan Pennylle, sitte ku on aika puhua. Mä en löytäny sanoja siihen: mun oli keksittävä kuitenki tapa ilmasta se, mitä tästä kaikesta aattelen. Pennyn piti saaha tietää, että tää ei oo mitenkään hirvee asia, vaan oikeastaan kaunis. Mun oli saatava seki jollain tavalla näkemään se.
Mä toivon kuitenki, ettei Penny halua tehä aborttia. Sydäntä raastaa ajatella, ettei se kaunis pieni ihminen, joka on mun lapsi, pääsis kosaan edes syntymään. Tottakai me voidaan tehdä lapsi suunnitellusti ja vasta vuosien päästä, mutta silti mä rakastan jo TÄTÄ syntymätöntä lasta. Mutta jos se on se, mitä Penny haluu, mun on vaan hyväksyttävä se ja kunnioittaa päätöstä.
Nyt ku mä mietin tätä, shokin jälkeen, ni ei oikeesti olis edes mahoton ajatus, että mä kasvatettas tää lapsi yhessä. Mä tiiän, että me pystyttäs siihen ja Pennyki uskoo varmasti siihen. Tää tilanne kuitenki pelottaa varmasti sitä, vielä enemmän ku mua. Yhessä me kuitenki pystytään mihin vaan.
Me ei kuitenkaan olla oltu yhessä kauan, mutta silti mä voin valehtelematta sanoa, että rakastan Pennyä. Tiiän, että tää on ehkä maailman kuluneinen kilisee, mutta en oo koskaan tuntenu tällasta ketään muuta kohtaan. Ehkä tää raskaus on merkki siitä, että me kuulutan yhteen ja meiän on tarkotus kasvattaa se lapsi yhessä.
Mun oli saatava puhua Pennylle vielä ennen sitä sairaalaan menoa: mun oli kerrottava sille, mitä aattelin. Mä aion kutsua sen huomenna tänne. Ennen sitä kuitenki mulla oli oltava suunnitelma, joka alko muovautua jo. Mä olin keksiny parhaan tavan saaha viestin perille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti