Samaan aikaan ostarilla...
"Valitte joku jo!" Vera alkoi jo turhautua
"Joo, joo. Mut tää on niin vaikeeta!" Vastsin aavistuksen ärtyneesti.
"Jos sä otat sen pinkin, ni mä nirhaan sut." Vera sanoi aavistuksen pelkästään kiusoitellen
Kokeilin vielä monia mekkoja. Satoja uskoisin. Lopulta kuitenkin tämän rupeaman jälkeen päädyin valitsemaan sen pinkin mekon. Se tuntui parhaalta ja sai itseassiassa koristeellisuudellaan minut tuntemaan itseni kuin prinsessaksi.
Kun valinta oli sitten lopulta tehty. lähdimme Veran kanssa talolleni. Oleskelimme muun muassa katsoen elokuvia, napostellen ja muuten vain höpisten.
"No, mitä te oitte tehä Harryn kanssa illalla?" Vera kysyi uteliaana
"Itte asiassa mulla ei oo aavistustakaan. Se on ollu aika salaperänen suunnitelmiensa suhteen." Sanoin naurahtaen
"Mitä jos se aikoo kosia sua tänään? Kun on ystävänpäivä ja kaikkea?" Vera sanoi vihjailevasti.
"Ei kai nyt sentään!" Sanoin.
Kuitenkin aloin ajatella asiaa: Ehkä olimmekin jo valmiita. Rakastimme tottakai ehdoitta toisiamme ja olimmehan olleet yhdessä jo pitkään. Olisihan se tottakai mahtavaa saada Harry viimein kokonaan omakseni. En kuitenkaan alkanut yli ajatella, vaan siirryin takaisin popcornin syöntiin.
"Voi ku vaan mäki joskus löytäsin jonku, joka rakastais mua yhtä paljon, ku Harry sua." Vera sanoi haaveilevalla äänensävyllä
"Varmana löyät." Sanoin rohkaisevasti.
Olin aina ollut tavallaan parantumaton romantikko ja uskont, että kaikille on olemassa "se oikea" Niin se vain oli mielestäni aina ollut! Harryn tavattuani olim myöskin varma, että olin löytänyt oman parini. Oli minullakin ollut muutama poikaystävä ennen häntä, mutta en tuntenut heitä kohtaan mitään näin voimakasta. Löhöilimme sohvalla rennosti, kunnes puhelimeni soi: Se oli Harry. Hymy nousi välittömästi kasvoilleni.
"Hei kulta!" Vastasin
"Hei sydänkäpyni! Miten oot voinu?" Harry sanoi
"Hyvin! Ollaan nyt Veran kanssa meillä löpöämässä." Vastasin
"Ootko valmis iltaa varten? Niall hakee sut sitte ysiltä." Harry sanoi salaperäisesti
"Kymmenen yli! Mun pitää syödä!" Niall huikkasi taustalta
"Korjaus: Kymmenen yli" Harry sanoi
"Ok. Tuskin maltan oottaa." Sanoin
Hyvästelimme ja vatsassani alkoi jo lepattaa perhosia. Odotin kuitenkin iltaa tietysti suurella innolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti