keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

A duet ~Osa 6~

"Miten sä sai levy-yhtiön suostumaan tähän?" mä kysyin Liamilta yllättyneesti.

"Ne vaan ajatteli, että se vois tuoda meille hyvää julkisuutta, jos ihmiset kuulee, että mä autan uutta supertähteä saamaan jalan oven väliin." Liam sano hymyillen.

"Tuskin nyt vielä kannattaa puhua mistään supertähdestä..." mä sanoin punastellen.

"Ei vielä mutta pian. Sitä paitsi Whitneyn biisin rokkaaminen ei onnistu ihan kaikilta, mutta sä vedit sen täydellisesti." Liam sano.

"No, se on ollu jostain syystä yks mun lempi kappaleista aina ja siitä on tullu ajan kuluessa mun bravuusi. Mä pidän voimakkaista biiseistä." mä sanoin.

"Mä jotenki arvasin sen ja siks meidän duetosta tulee myöski voimakas. Unohtamatta kuitenkaan tietynlaista söpöilyä, joka varmasti uppoaa yleisöön." Liam sano.

"Aivan kuten läpiakojen menestyneillä duolla." mä sanoin.

"Aivan kuten läpiaikojen menestyneillä duolla." Liam sano hymyillen.

Mä en tienny yhtään että mistä Liam oli saanu päähänsä ehdottaa duetto, mutta se oli kuitenki parasta, mitä mä saatoin kaiken tapahtuneen lisäks kuvitella.

"Ja mitä muut 1D pojat tästä ajattelee?" mä kysyin vielä.

"Neki piti tätä loisto ajatuksena. Ne tietää, että duetot myy hyvin ja kenties, jos niiden tyttöystävät on puolikskaan niin lahjakkaita ku sä, ni ne varmasti harkitsee samaa omallakohdallaanki joku päivä." Liam sano.

Tyttöystävä: se oli sana, joka erottu kaikkien muiden joukosta.

"Tyttöystävä?" mä sanoin.

Liam oli hetken hiljaa ja näytti vähän nolostuneelta.

"Niin. Ei me tosiaan olla mitään vielä suoraa sanottu, mutta nää viime päivät on ollu mahtavia viettää sun kanssa ja mä haluaisin olla ihan virallisesti sun poikaystävä. Tietenki vaan, jos susta tuntuu samoin..." Liam sano hermostuneesti.

"Liam, kyllä musta tuntuu." mä sanoin ottaen Liamia kädestä kiinni.

Mä näin Liakin punastuvan aavistuksen. Se täyty olla yks sulosimmista asioista, jonka mä olin koskaan nähny.

"Mitkä oliskaan paremmat ensitreffit ku lyriikoiden suunnitellu palaveri?" mä sanoin kiusoitellen.

"Kun on kysymys meistä ni parempaa ei taida löytyä." Liam sano leikkisästi.

Me suudeltiin entistäkin intohimoisemmin. Oltiinhan me nyt sentään ihan virallisesti pari, ja vielä tekemässä biisiä yhdessä.

"Mä vien sut kyllä ihan oikeillekki treffeille pian, mutta tää saa toimia lämmittelynä." Liam sano hymyillen.

"Sun oiski parempi herraseni." mä sanoin kiusoitellen.

Me ei haluttu vielä ohdata kylmää arkea, vaikka se tarkottiki mun ihka ensimmäisen biisin tekoa. Me vaan istuttiin sylikkäin yhdessä sony musicin neuvottelu huoneista. Mä en olis halunnu lähteä siitä koskaan: Liamin lähellä oli niin lämmin olla.

"Täällä ne tähdet ovat!" sanoi mies, joka tuli yllättäen ovesta.

Me säikähdettiin ja tajuttiin, että meidän kuherteluhetki oli ohi.

"Hei! Olen Robert ja Liam palkkasi minut auttamaan teitä dueton tekemisessä." mies esitteli itsensä.

Robert näytti tietyllä tavalla hyvin asialliselta mustassa puvussa, mutta tilanteen edessä hänestä paljastui yllättävästi huumorillisuutta.

"Kyllä vain. Mä oon Liam ja tässä on Rebecca." Liam esitteli meidät.

"Hauska tavata! Joten, mitä ideoita teillä on?" Robert kysy istuen sohvalle.

"Me halutaan biisistä voimakas, mutta sopivasti täytyy myös söpöillä." Liam selitti.

Robert kuunteli tarkasti ja selvästi yritti saada aikaan mielessään kaikille sopivaa lopputulosta.

"Tärkeintä on, että siitä tulee meidän näköinen. Myyntiluvut on vaan sivuseikka." Liam sano.

"Ymmärsinkö oikein, että taekoituksena on päästä myös starttaamaan Rebecan ura?" Robert kysy.

"Kyllä." mä vastasin.

"Siinä tapauksessa tää on erityisen tärkeää tehdä täydelliseksi." Robert sano.

Mä tiesin kyllä ettei mokaamiseen ollut tässä tilanteessa varaa. Jos mä epäonnistun niin mä voin sanoa hyvästit musa bisnekselle.

"Musta tuntuu, että mulla on nyt se, mitä te haette." Robert sano hymyillen ja anto molemmille biisin sanat.

Niissä sanoissa oli merkitys. Se kerto siitä, kuinka lopulta mahdottomasta voi tulla mahdollista. Vaikka kuinka uskoo olevansa yksin ja hukassa voi löytää rakkauden. Se biisi kuvas täydellisesti meitä. Me katottiin Liamin kanssa toisiamme ja oli ilmiselvääm että me oltiin samaa mieltä.

"Tää on täydellinen." Liam sano.

"Sittenhän me voidaan aloittaa pianoharjoitukset jo huomenna." Robert sano tyytyväisenä.

Mä olin niin innoissani. Mä tiesin, että Liam tulis tukemaan mua, joten mulla ei ollu syytä hermoilla. Sitä paitsi nyt ku mä olin saanu varmuuden siitä, että mulla todella oli lahjoja tälle alalla niin mikään ei enää vois pysäyttää mua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti