Something you don't know ~Osa 10~

Oli vihdoinki se ilta, josta mä olin jo pitkään haaveillu: päättäjäistanssit. Ensimmäistä kertaa elämässä mä näytin omasta mielestäni kauniilta mun vaaleanpunaisessa mekossa, joka oli vartavasten teetetty. Kaikki oli täydellistä. Mä hymyilin omalle peilikuvalleni ja kuulin auton tööttäystä pihalta.

Mä menin ikkunaan ja tottakai Luke oli alhaalla ruusukimpun kera.

"Tulehan! Ethän sä halua antaa sun kavaljeerin odottaa?" Luke sano kiusotellen.

"En tietenkään! Mä tuun alas ihan kohta. Otan vaan laukun." mä sanoin.

Tästä illasta tuli varmasti ikimuistonen: mä ja Luke vihdoinki menossa yhdessä päättäjäistansseihin. Mä lisäsin huulipunaa, nappasin laukun sängyltä ja olin valmis menemään portaita alakertaan, jossa mä tiesin Luken jo odottavan mua.

"Maggie! Sä näytät niin kauniilta!" äiti vetisteli heti ensimmäiseksi.

Mä kiitin hymyillen ja kävelin Luken viereen.

"Kukkia kaunottarelle." Luke sano ja ojensi sen aikasemmin nähdyn ruusukimpun.

"Ne tuoksuu ihanalle." mä sanoin ja me hymyiltiin toisillemme Luken kanssa.

Äiti kävi viemässä ruusut maljakkoon ja tuli vielä hyvästelemään meidät. Luke herrasmiehenä nosti mulle takin selkään ja me lähdettiin. Pihalla mua odotti limusiini, jonka vuokraamista varten Luke oli varmasti käyttänyt pienen omaisuuden.

"Miten sulla oli varaa tähän?!" mä kysyin ihmetellen.

"Säästöistä. Mä halusin tehdä tästä illasta kaikin tavoin täydellisen." Luke sano ja otti mua kädestä kiinni.

Me suudeltiin pitkään ja saatiiin sillä limusiinin kuskiki hyvällä tuulelle. Kaikki tuntu olevan ihan ku suoraan sadusta: mä tunsin olevani prinsessa. Me oltiin hyvissä ajoin perillä koululla, eivätkä kaikki olleet saapuneet vielä, mutta heti aluks mä huomasin kyllä Harryn ja Jessican.

"Hei Maggie! ja Luke." Jessica tervehti ensimmäiseksi.

Me tervehdittiin takasin ja ilmapiiri oli kaikesta huolimatta parempi, mitä mä pelkäsin. Luken ja Harryn välillä oli kuitenki selvästi jännitettä. Harry vaikutti myös yllättävän iloselta Jessican kanssa. Mä en kuitenkaan aikonu pettää mun lupausta, joten mä tulisin vielä tanssimaan Harryn kanssa.

"Nauttikaa illasta!" mä sanoin lyhyen ja tietyllä tavalla odotetustikkin jännittyneen keskustelun jälkeen.

Me mentiin sisälle ja päätettiin alottaa ilta boolilla, ennen ku seuraava biisi alkais soida. Me kilistettiin päättäijäistanssi illalle ja mentiin lopulta tanssimaan. Biisi oli kaunis ja tuntu hyvältä tanssia Luken kanssa. Sitähän mä olin jo kauan ootanu. Muutamat ensimmäiset biisit meni loistavasti, mutta sitten mun keskittyminen meni muualle.

Mä näin Harryn ja Jessican meidän lähellä ja vaikka Harry näyttiki tyytyväiseltä mä en voinu olla lopulta tuntematta syyllisyyttä siitä, että mä olin hylänny sen. Luken kanssa kaikki palset ei ollukkaan loksahtanu paikalleen, niin ku mä olin luullu. Mun olo muuttu hetkessä paljon huonommaksi.

"Mikä hätänä kulta?" Luke kysy. Seki oli selvästi huomannu mun tunteiden muuttumisen.

"Ei mikään. Kaikki on hyvin. Tanssitaan vaan" mä vastasin esittäen pirteää.

Mun oli keksittävä syy päästä puhumaan Harrylle. Mun oli sanottava Lukelle, että mä meen käymään haukkaamassa happea. Laulun loputtua mä tein niin. Mä näytin Harrylle huomaamatonta merkkiä seurata mua ja se tajus sen heti. Mä en ollu vielä täysin varma, että mitä mä sanosin, mutta mun oli sanottava jotain.

"Mikä sulla on hätänä?" Harry kysy, nähtyään mun herkistyvän.

"En mä tiiä. Kaikki vaan ei tunnukkaan oikeelta." mä sanoin.

"Etkö sä haluakkaan olla Luken kanssa? Sitähän varten me tää suunnitelma alotettiin. Sillä mä kyllä ymmärrän, että sä oot voinu muuttaa sun mieltä sen suhteen." Harry sano.

"Ei se oo sitä. Mä en tiedä, mistä tää johtuu." mä sanoin.

"Kaikelle ei löydy aina sanoja." Harry sano.

Harry istu mun viereen portaille. Hetken me vaan istuttiin ja tuijotettiin pimenevää iltaa.

"Kuule, mun on tunnustettava sulle jotain, mitä mä en voi enää pitää mun sisällä..." Harry sano.

Mistä nyt oli kysymys? Mitä Harry halus tunnustaa?

"Maggie, mä taidan rakastaa sua. Ja sen takia musta tuntu pahalta nähä sut Luken kanssa. Mä tiedän, että sä et tunne samoin, mutta mun oli vaan saatava tää ulos. Maggie, mä rakastan sua." Harry sano, ottaen mua kädestä kiinni ja katsoen mua suoraa silmiin.

Harry oli siis ollu rakastunu muhun koko tän projektin ajan, enkä mä ollu tajunnu sitä. Mä olin täys idiootti. Kaikista suurun idiootti mä olin sen takia, että multa meni näin kauan tajuta se, että mäki rakastin sitä. Harry oli kävelemässä pois, kunnes mä aukasin suuni.

"Harry se on molemminpuolista. Mäki rakastan sua." mä sanoin, nousten seisomaan.

Harry käänty ja me suudeltiin. Se suudelma oli täysin erilainen ku ne aiemmat. Tää oli aito eikä esitystä ketään varten.

"Mennään takasin sisälle. Mähän lupasin sulle tanssin." mä sanoin hymyillen.

Harry hymyili mulle takasin ja me käveltiin käsikädessä takasin sisälle. Kaikki oli hyvin, kunnes Luke tuli meidän luo. Se tulis pilaamaan kaiken.

"Sä voit Styles. Sä saat Maggien. Mulle löytyy kyllä toinenki." Luke sano kiusoittelevaan sävyyn.

Mä ootin Luke haastavan riitaa, mutta se osaski käyttäytyä aikuismaisemmin. Mä tanssin viimisen tanssin Harryn kanssa. Se vei mua ympäri tanssilattiaa ja musta tuntu ihan siltä mä liitäisin. Se ilta todella oli täydellinen, ei vaan tavalla, jolla mä luulin.