lauantai 21. syyskuuta 2013

True love ~Osa~1~

Istun pienessä kerrostalo asunnossa: tällä hetkellä aivan yksin. Teen ruokaa ja olen melkein valmis ja kyllä, odotan seuraa. Enkä ketä tahansa: mun avomies tulee kotiin pian. Sillä on aina tapaamisia tapaamisen perään. Tämän perusteella voisi luulla, että tämä mun avomies on business mies, mutta ei suinkaan: mä asun yhdessä pop- tähden kanssa.

Ovelta kuuluu kolinaa ja mä tiedän, että kuka siellä oli.

"Mä oon kotona kulta!" huusi hyvin tuttu ääni.

"No tervetuloa herra." mä sanoin, kävellen keittiöstä hymyillen.

Mä kävelin yhä lähemmäs, otin Zaynin kaulasta kiinni ja suutelin.

"Tää meidän pituus ero on aika hurmaava, eikö olekki?" mä sanoin nauraen leikkisästi.

Zayn hymyili mulle ja selvästi suunnittelli jotain.

"Ehkä, mutta jos sä et olis nuin pieni mä en pystyis tekemään näin!" Zayn sano ja kaappas mut syliinsä.

Mä aloin kikattaa Zaynin nostaessa mut käsivarsilleen.

"Mitä sä oikein aiot? Laske mut alas!" mä sanoin, edelleen kikattaen.

Mun rauhoituttua me katsottiin pienen kauniin hetken toisiamme suoraa silmiin.

"Eiköhän mennä keittiöön, koska mä luulen haustavani jotain herkullista." Zayn sano hymyillen.

Zayn lähti juoksemaan kohti keittiötä, samalla pitäen mut tiukasti kyydissä.

"Makaroonilaatikkoa!" Zayn hihkui.

"Joo, aika vaatimatonta, mutta mä yritin." mä vastasin.

"Älä nyt vähättele, on ylipäätänsä uutta, että sä kokkaat yhtään mitään." Zayn sano kiusoitellen.

"Niin, mutta mä ajattelin yrittää, kun oli tällä kertaa aikaakin." mä selitin.

"Eiköhän sitten aleta syömään!" Zayn sano, otti lautasen, johon alkoi lapata makaroonilaatikkoa.

"Taitaa olla nälkä vai mitä?" mä kysyin naurekellen.

"Et arvaakkaan! Ei studiolla ole ikinä aikaa syödä." Zayn sano.

"Sulla on sitten tuuri, että sun avovaimo on tällanen kodinhengetär." mä sanoin vitsaillen.

"Äläpä nyt vielä innostu. Vasta sitten ku oot saanu siivottua etes osan tästä kämpästä niin voit vasta sanoa olevas kodinhengetär." Zayn sano leikillä.

"Eiköhän kuitenki aloteta sillä makaroonilaatikolla." mä sanoin hymyillen.

Me istuttiin Zaynin kanssa pöydän ääreen ja alettiin syömään.

"No, millanen päivä sulla tänään oli?" mä kysyin.

"Ei mitään kovin ihmeellistä. Tiedäthän sä, että millasia meidän päivät saattaa olla studiolla poikien kanssa." Zayn sano.

"Kyllä mä tiedän: pelleilyä." mä sanoin kiusoitellen.

"Hei, me ollaan rautaisia ammattilaisia! Kai mekin saadaan pitkän päivän lomassa vähän hassutella?" Zayn sano, myös vitsaillen.

Tottakai poikien piti antaa olla poikia. Eihän Zaynkään ollu ku vasta 20. Silti sillä oli osana one directionia jo tässä vaiheessa 3 vuoden ura luotuna, mikä oli uskomatonta. Mä kuitenki kaipaan Zayniä kotiin aina välillä. Oli mulla oma työni kampaajana, mutta illat kotona tuntuu niin yksinäiseltä.

"Sano se: millon teidän kiertue on alkamassa?" mä kysyin vakavoittaen tunnelmaa.

Zayn nielasi ruokansa ruokansa. Tää oli aihe, jota mä olin välttäny tuomasta esille, mutta nyt oli pakko.

"Kukkauden päästä." Zayn vastas.

Mä tiedän, että Zaynin kiertueelle lähtö vaikutti meihin kumpaanki. Me oltiin vasta muutettu yhteen ja kaivattiin toistemme läheisyyttä.

"Mutta Courtney- rakas, ei se muuta mitään. Mä rakastan sua ihan yhtä paljon, vaikka mä en oliskaan sun viressä kertomassa sitä sulle." Zayn sano ja otti mun kädestä kiinni pöydän yli.

"Mä tiedän, mutta mä vaan en voi kuvitella elämää ilman sua." mä sanoin.

Mun kurkkuun nousi pala. Mä tiesin tekeväni tästä suuremman asian ku tää oli.

"Sellasta se pop- tähden puolisona oleminen on." Zayn sano huumorilla.

Mun ilme kirkastu. Zayn oli oikeassa. Jos mä aion joskus olla vielä Zaynin vaimo niin mun oli hyväksyttävä tää puoli sen ammatista.

"Älä huoli. Mä palaan kyllä vielä takasin ja kuukaudessahan me ehditään vielä vaikka ja mitä." Zayn sano.

"Kuten?" mä kysyin.

Zayn tuli lähemmäs mua ja otti mua vyötäröltä kiinni, meidän jäädessä kasvotusten.

"Kuten tehdä matka venetsiaan." Zayn sano.

"Venetsiaan?" mä ihmettelin.

"Kyllä vain. Mulla on jo liputki. En vaan oo saanu hyvää tilaisuutta kertoa siitä aiemmin." Zayn sano hymyillen.

Matka oli siis tiedossa. Zayn sitten ties, miten saada tyttö onnelliseksi huonojen uutisten jälkeen.

"Sä oot aarre." mä sanoin ja hyppäsin Zaynin kaulaan.

"Mä tiedän." Zayn sano nauraen.

Mä olin ilonen. Mulla oli maailman paras poikaystävä. Se fakta, että se oli pop- tähti vaan teki kaikesta erilaista verrattuna "normaaleihin" miehiin, mutta en mä normaalia kaivannutkaan.

"Oonko mä koskaan kertonu sulle kuinka seksikkäältä sä näytät esiliinassa?" Zayn kysy hymyillen.

"Et." mä vastasin kikattaen.

"No nyt mä kerron: super seksikkäältä." Zayn sano.

Mä annoin Zaynille vielä nopean suudelman. Kyllä me selvitään vastoinkäymisistä: ollaan aina ennenki selvitty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti